Vielä on kesää jäljellä?

Tänään piti olla hauska ja kiva päivä. Annun, Lauran ja Sinin oli tarkoitus tulla meille tänne Punkalaitumelle mökkeilemään ja pitämään tyttöjeniltaa. Se kuitenkin peruuntui, ja olenkin tässä eilisen ja tämän päivän vain masistellut yksinäni tai kävi Sini sentään tänään päivällä kahvilla vähän piristämässä päivää. No eipä olisi kyllä sääkään suosinut meidän mökkeilyämme ja peruuntumiselle oli ihan hyvät ja ymmärrettävät syyt, mutta harmittaa silti. Olisi ollut kiva nähdä pitkästä aikaa oikeasti kunnolla ja koulun ulkopuolella kaikki porukalla, mutta vielä on kesää jäljellä ja toivottavasti ehditään näkemään!

Olen nyt ollut pari kuukautta porukoiden luona ja olen tänä aikana ikävöinut Poriin enemmän kuin olisin uskonut. Vaikka koulu ja kaikki muu elämä stressasi ja mietitytti Porissa ollessa paljon, kaipaan sitä jotenkin silti. Lähinnä niitä ihania ihmisiä ja heidän kanssaan vietettyjä hetkiä. Porissa olin heti innoissani lähtemässä joka paikkaan ja tekemässä kaikkea kivaa, kun taas nyt täällä ollessa ei huvita lähteä yhtään minnekään tai tehdä mitään muutakaan. Mieli tekisi vain kiskaista peitto korviin ja jäädä nukkumaan kotiin.

Mun tytöt <3

On tässä elämässä sentään jotakin positiivista. Sain nimittäin viestin, että kamerani on tullut huollosta ja sen saisi hakea Porista...