Päiväkodista ala-asteelle

Harjoittelut on harjoiteltu, vaput on vappuiltu ja kesää kohti mennään. Täällä oli tosin kyllä tänään aamulla maa ihan valkoisena lumesta, että ei kyllä tuntunut ihan toukokuulta... Nyt taas paistaa jo aurinko ja näin sisältä katsottuna ilma näyttää ihan kivalta. Lämpömittariin sen sijaan ei kannata katsoa, muuten tulee kylmä.

Viime viikon tiistaina olin viimeistä päivää päiväkodilla ja fiilikset oli varsin haikeat. Muutama kyynelkin siinä tuli, kun kaikki lapset halasivat toivottaen hyvää kevättä. On kuitenkin kai parempi, että viimeisenä mieleen jäi ikävä kuin ajatus "jes, vihdoin tämä loppuu". En voisi olla onnellisempi näistä muutamasta viikosta, jotka tuolla sain viettää. Ainoa huono puoli olikin se, että harjoittelu oli ihan liian lyhyt.

Koko tuon reilu kolmen viikon ajan putsatessani niiden pienten räkänokkien neniä, ajattelin, että ei saa tulla itse kipeäksi. Hyvin tämä toimikin, nimittäin vasta viimeisenä päivänä oli kurkku vähän kipeä ja sai niistää myös omaa nenäänsä. Pienestä flunssasta huolimatta keskiviikkona juhlittiin vappua ihan täällä Punkalaitumella. Oli ihan kivaa pitkästä aikaa bilettää näiden täällä olevien ihmisten kanssa. Muistin kuitenkin myös sen, miksi en sitä kovin usein harrasta. Ei nimittäin ole mitenkään hirveän hohdokasta olla baarissa, jossa on lähes koko suku paikalla. Tällä kertaa löytyi muun muassa äiti, äidin äiti ja pari serkkua...

Torstaiaamuna heräsinkin sitten krapulaisen sijaan flunssaisena ja kuumeisena. Sängynpohjalla vietinkin sitten oikeastaan torstaista sunnuntaihin ja parantelin itseäni tätä päivää varten. Olin viime viikolla vappuaattona pari tuntia ala-asteella töissä, kun siellä oli pieni kaaos ja työvoimapula, ja silloin lupasin sitten tulla kolmosluokan sijaiseksi tänään.

Olin viime keväänä töissä samassa koulussa iltapäiväkerhossa ja satunnaisesti sijaistin joitain opettajiakin. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun olin samassa luokassa koko päivän ainoana aikuisena, vastuussa kaikesta. Vähän jännitti, miten saisin muksut pysymään hiljaa, mutta nuo kolmoset kyllä yllättivät minut positiivisesti. Liekö sitten vieraskoreutta vai mitä, mutta koko päivän kaikki olivat tosi fiksusti ja tekivät kaiken niin kuin pyysinkin. Yksi avustajakin, joka siinä kävi ennen ruokailua kääntymässä, totesi myöhemmin, että luokassa oli tavallista rauhallisempaa.

Huomenna pääsee - tai joutuu - taas koulunpenkille ihan opiskelijana. Täytyy kyllä sanoa, että nyt kun on taas päässyt vähän työnteon makuun, ei opiskelu kiinnosta yhtään. Kasa koulutehtäviä on tekemättä ja motivaatio on nolla. Onneksi kohta alkaa kesäloma!

|1.| Jäätelööö!!! |2.| Kahvittelua Eerolla |3.| Hattu päähän ekaa kertaa sitten yo-juhlien, jee! |4.| Ihan itte tein.. no okei äiti autto. :D

|1.| Ei tarvinnu yksin nukkua kipeenä, hoitajia löyty |2.| Näillä eväillä! |3.| Veropapereiden tsiikailua med Hugo |4.| Tän aamun kesämaisema

#SELFIE #TEINIPEILI