Nyt loppuu massakausi!

Olen tässä ollut pari vuotta enemmän tai vähemmän harrastamatta liikuntaa. Nyt kuitenkin sunnuntaina ylitin itseni. Siinä iltapäivällä, kun kotiuduin rippijuhlista maha kakkua täynnä, päätin pitkästä pitkästä aikaa lähteä lenkille. Halusin kokeilla jaksanko vielä juosta vitosen ja kuinka kuollut olisin sen jälkeen. Loppujen lopuksi hölkkäilin viitisenkymmentä minuuttia, edeten hieman vajaan seitsemän kilometriä. Enkä edes kuollut - ainakaan kovin pahasti. Ei minusta huono saavutus, kun ottaa lähtökohdat huomioon.

Aloin miettiä, että jos jaksaisin taas motivoitua liikkumaan säännöllisesti, niin voisin ihan hyvin pystyä hölkkäämään kympin loppukesästä tai alkusyksystä. Voi kyllä olla, että motivaatio ei pysy yllä, mutta ainakin ajattelin yrittää! Alku sekin.

Eilenkin tuli liikuttua, kun oli taas ratsastustunti. Menin Pirma nimisellä hevosella, jolla olen joskus ennenkin ratsastellut. Ei mennyt mitenkään erityisen hyvin, muttei nyt ihan huonostikaan. Ei ihan minun tyyliseni hevonen, vaikka varmasti jonkun muun mielestä ihan kelpo peli.

Tänään ei sitten olekaan ehtinyt pahemmin urheilla, mitä nyt tietysti töissä tulee haravoitua ja muutenkin vähän liikuttua. Lähdettiin nimittäin melkein heti, kun töistä pääsin isän ja veljen kanssa Poriin ostamaan äidin synttärilahja ja katsomaan, onko kämpän remontti edennyt. Vähän pelottaa tuleeko koti asumiskuntoon heinäkuun loppuun mennessä, niin kuin oli tarkoitus. Toivottavasti.