Kysymyksiä ilman vastauksia

Kolme päivää koulua takana ja olisin jo loman tarpeessa. Meillä alkoi siis Friitalan ala-asteen kanssa pitkäkestoinen projekti ja tämän syksyn opintopisteet tulee kerättyä suurimmaksi osaksi Friitalassa oleskelusta ja kyseisen toiminnan suunnittelusta. Hirvittävän paljon on vielä asioita auki ja monta kysymystä vailla vastausta. Stressitasot ovat vaihtelevasti käyneet hyvinkin korkealla, mutta jaksan vielä ainakin toistaiseksi uskoa, että hyvä tästä tulee. Ainakin sen voin jo sanoa, että meidän ryhmän oma vitosluokka ja kyseisen luokan opettaja ovat mahtavia tyyppejä!

Tämän viikon ajan olemme oman luokkamme kanssa kahdeksasta kahteentoista, jonka jälkeen palaveerataan hetki ensin oman luokanopettajan kanssa, ja sen jälkeen vielä meidän sosionomi B-luokan ja SAMK:in opettajan kanssa. Aamupäivät ovat sujuneet ihan hyvin ja oikeastaan siihen asti, kun mennään SAMK:in opettajan pitämälle iltapäivän kontaktitunnille, on mieliala hyvä ja positiivinen. Iltapäivästä fiilis kyllä muuttuu samantien ja lähinnä tekisi vain hakata mieli päätä seinään. Tuntuu, että mikään ei ole varmaa ja kaikkeen saadaan vastaus sitten joskus. Ymmärrän tietysti, että tämä on ensimmäinen tällainen iso yhteistyöprojekti ja siinä on paljon suunniteltavaa ja mietittävää, mutta tällä menolla ollaan kaikki opiskelijat ennen joulua sairaslomalla jonkinlaisen burnoutin vuoksi.

Onneksi huomenna pääsen tallille ratsastamaan ja rentoutumaan. Tästä lähtien olisikin tarkoitus joka torstai käydä Merikarvialla hevostelemassa. Vielä on vähän avoinna, millä sinne pääsen joka viikko, jos minulla ei ole autoa, mutta eiköhän ne asiat tästä järjesty.