Putkiremppa kestää aina heinäkuun loppuun asti, joten tässä on monta pitkää kuukautta edessä yhdessä kotona vanhempien nurkissa. Ihanaa. Toisaalta ihan kiva, ettei tarvi maksaa vuokraa ja pääsee nauttimaan äidin ruuista. Kuitenkin, kun on jo tottunut asumaan yksin ja tekemään asiat omalla tavallaan, tuntuu vaikealta mennä taas takaisin kotiin. Katsotaan kuinka kauan hermot kestää...
Aika kuluu kyllä ihan järkyttävän nopeasti. Ei siitä mielestäni kauaa ole, kun mietin harjoitteluun olevan kauheasti vielä aikaa. Ja nyt se alkaakin viikon päästä! Iskee hirveä stressi, kun pitäisi alkaa vähän miettiä, miten ja missä järjestyksessä näitä tavaroitansa täältä kämpästä vie pois. Jotenkin tuo pakkaaminen on aina tuntunut kauhean vaivalloiselta ja inhottavalta hommalta.
Muuttolaatikoiden lisäksi pitää kohta pakata reppu torstaita varten. Nimittäin Lemmenlautta 2014 lähtee Turusta seilaamaan torstaina ja minä aion olla kyydissä! Sitä ennen pitäisi kuitenkin selvitä huomisesta lääkelaskutentista ja keskiviikkona olevasta lääkehoidon tentistä. Taas voin todeta, että lukeminen on ollut todella todella epäaktiivista... Miksi ihminen ei vaan saa itseään niskasta kiinni ja tee jotain hyödyllistä?
![]() |
| Viime viikko (ja luultavasti myös tämä) koostui lähinnä lenkkeilystä, bilettämisestä, kahvinjuonnista ja koulussa käymisestä |
![]() |
| Kohta saan viettää enemmän aikaa tämän murusen kanssa <3 #vajaakoira |


Ei kommentteja :
Lähetä kommentti