Puhuvat seinät

Selvisin kuin selvisinkin viime viikosta hengissä ja tänään aamulla havahduin siihen, että taas on maanantai. Viime viikolla oli siis yhteensä kolme tenttiä. Ensimmäisenä olleen ensiavun tentin arvosanan sainkin jo, enkä jäänyt miinukselle niin kuin pelkäsin vaan lopullinen arvosana oli 3. Omaan lukemismäärääni nähden ihan oletettava arvosana. Tietysti sitä aina toivoisi niitä vitosia ja nelosia, mutta tässä kevään aikana olen yrittänyt opetella olematta liian ankara itseäni kohtaan. Ne numerot kun eivät loppujen lopuksi kerro osaamisestani käytännössä mitään.

Perjantaina olleiden tenttien tuloksia en vielä tiedä. Englannin tentti nyt meni ihan samalla tavalla kuin kaikki aiemmatkin englannin kokeeni: "en osaa, en ymmärrä". Päihdetentin arvosanaan sen sijaan toivoisin saavani parannusta. Minulla on siitä tällä hetkellä ykkönen numerona, koska varsinaisessa tentissä jätin toisen opettajan kysymykseen vastaamatta. Uskon, että tämä uusinta meni paremmin tai ainakin osasin tällä kertaa vastata edes jotakin molempiin kysymyksiin. Tuloksia odotellessa.

En perjantaina jaksanut enää uusintatentin jälkeen lähteä Punkalaitumelle, joten vietin sitten pitkästä aikaa viikonloppuni Porissa. Eero tuli koiran kanssa tänne perjantaina illalla ja lähti lauantaina iltapäivästä. Sunnuntaina puolestaan ensin Annu tuli käymään täällä ja illalla sain vielä Nadjan vieraaksi. Yksin ei siis hirveästi tarvinnut aikaa viettää, onneksi. Jotenkin on tosi ahdistavaa olla täällä neljän seinän sisällä yksin ja vitsailinkin eilen, että puhun jo seinille. Nadjan mielestä tosin ei vielä ole syytä huolestua, koska seinät eivät vielä sentään puhu minulle, vaikka minä puhunkin niille. Onneksi on kuitenkin kavereita, joita voi silloin tällöin kutsua kylään ja nyt seuraavan parin viikon aikana ei muutenkaan tule vapaa-ajan ongelmia, koska meidän pitäisi ryhmänä tehdä kolme kymmenen sivun esseetä ennen kuin harjoittelu alkaa.