Joulukuun kuulumisia ja puhelinkuvia

Joulukuu on omalta osaltani sujunut melkoisen rauhallisesti. Heti ensimmäisellä viikolla tulin nimittäin kipeäksi ja vähän toipilaana tässä ollaan edelleen. Kävin lääkärissä, kun kuume oli neljättä päivää yli 39 astetta ja sain diagnoosiksi influenssan. Muutaman päivän päästä kävin uudestaan lääkärissä ja eri lääkäri totesi, että kyllä se influenssa on, mutta otetaan nyt varmuuden vuoksi keuhkokuva, kun keuhkoista kuuluu vähän rahinaa. Seuraavana aamuna kävin sitten keuhkokuvassa ja muutama tunti sen jälkeen lääkäri soitti, että kuvissa näkyy selvä keuhkokuume ja hän kirjoittaa minulle lähetteen keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Sairaalassa todettiin sitten influenssanäytteet negatiivisiksi ja kirottiin, miksei niitä oltu voitu ottaa jo ensimmäisellä lääkärikäynnillä, niin olisin saanut oikean diagnoosin viikkoa aikaisemmin.

Uudeksi diagnoosiksi tuli siis keuhkokuume ja kolme päivää olin sairaalassa, että päästiin aloittamaan antibioottihoito suonensisäisesti. Tämän jälkeen söin vielä viikon antibioottikuurin suun kautta ja onneksi antibiootit tehosivat, eikä tullut enää mitään mutkia matkaan. Tässä on sitten vietetty aikaa sängynpohjalla ihan kiitettävästi ja 10 päivää lähes 40 asteen kuumeessa vei voimat aika totaalisesti. Vielä viime viikolla olo oli melko heikko ja heti kun oli jalkeilla vähän pidempään, alkoi järkyttävä huimaus. Nyt vointi on jo selvästi kohentunut, vaikka vieläkin hengästyn todella helposti. Vasen kylkikin on edelleen yskimisestä kipeä. Minut kotiuttanut lääkäri sanoi, että siellä on joko murtunut yksi kylkiluu tai sitten kylkivälilihas revähtänyt. Molemmat kuulemma kivuliaita ja hitaasti parantuvia vammoja...

Joulu sujui siis vielä vähän väsyineissä tunnelmissa, mutta oli ihan kiva nähdä sukulaisia ja viettää aikaa myös oman perheen kanssa. Sain ihania ja tarpeellisia lahjoja ja sairastelun aikana pudotetut kilot on kyllä suklaan avulla kerätty jo takaisin. Vuosi vaihtuu minun osaltani samalla tavalla kuin muutama edellinenkin vuosi eli raketteja kuollakseen pelkäävän koiran kanssa kotosalla. Vähän jo olin ajatellut, että tänä uutenavuotena olisi voinut lähteä jonnekin viihteelle, mutta en vielä uskalla tuon kipeän kyljen kanssa lähteä minnekään baariin, eikä kunto kyllä muutenkaan kestäisi montaa tuntia tanssilattialla.

[1.] Koira jaksoi hyvin nukkua kanssani ja oikeastaan se taisi olla hyvinkin onnellinen, että olin sen seurana nukkumassa kotona

[2.] Kaakaota rakkausmukista

[3.] Antibioottia suoneen!

[4.] Komeet sairaalapöksyt

[1.] Koira sai perinteinen joulupesun aatonaattona

[2.] Pari päivää ennen joulua jaksoin leipoa pipareita ja väsätä piparkakkutalon

[3.] B oli hieman hämmentynyt kun taas ilmestyi puu sisälle

[4.] Vihdoin saatiin tännekin pakkasta! Tämän kuvan nappasin eilen kun olin koiran kanssa vähän kävelemässä

[1.] Kissa yritti mahtua leipäkoriin...

[2.] Hugon ilme oli sen näköinen, että pelkäsin sen tiputtavan koko piparitalon lattialle

[3.] Pukin paketointiapu aina valmiina

[4.] Markus koristeli sydänpiparin rakkaalle siskolleen

Kännykän kätköistä, marraskuu

Huomenna siirrytään jo joulukuuhun, järkyttävää. Pimeä ja märkä marraskuu on nyt siis ohi, joten on aika puhelinkuvien.

[1.] Marraskuun alussa saatiin nauttia lenkeillä ihanista lehtimeristä

[2.] Linssilude

[3.] B:n ilme kun joutuu aamuvuoroaamuina heräämään liian aikaisin

[4.] Isänpäivän hautausmaavierailu

[1.] Väsyttävä tenttikirja

[2.] Blondin etukäteen saatu joululahja

[3.] Viime viikonloppuna askarreltuja kortteja äidin käyttöön

[4.] Söpistys <3

[1.] Sain Eerolta yllärinä ruusuja :)

[2.] Huikein paketointi ikinä... isänpäivälahja

[3.] Terveyskeskuksessa odottelua...

[4.] Kaakao kylmänä syysiltana <3

[1.] Marraskuussa lähti virallisesti oppariprojekti käyntiin

[2.] Ja ensimmäinen kirja tuli myös lainattua opinnäytetyötä varten

[3.] Meidän kuvataideryhmän päätuotos Friitalan vanhempainillassa

[4.] Eerolta tuliaisina saatu ässien haalarimerkki

[1.] Joku selfie

[2.] Ilmaista siideriä ennen Putousta

[3.] Tuttu raitaseinä ;)

[4.] Putousselfie

[1.] Sämpylöitä

[2.] & [3.] Koska tavallinen on tylsää.. joulutorttuja

[4.] Markuksen tapa kattaa pöytä...

[1.] & [2.] & [3.] & [4.] Ennen putousta kierreltiin päivä messukeskuksessa, jossa oli jos jonkinlaista eläintä

Eka viikko ohi

Ensimmäinen harjoitteluviikko päiväkodissa suoritettu ja ensimmäinen flunssa myös hankittu. Viikko meni todella nopeasti uusiin lapsiin, aikuisiin ja tiloihin tutustuessa. Olo on kuitenkin tästä flunssasta huolimatta todella positiivinen. Tuntuu kuin olisin ollut tuolla päiväkodilla jo paljon paljon kauemmin kuin viikon, sen verran hyvin olen päässyt porukkaan sisälle.

Taas on kuitenkin saanut huomata, kuinka paljon raskaampaa harjoittelussa oleminen on verrattuna tavalliseen opiskeluun. Päivät ovat ajallisesti pidempiä ja koko ajan pitää olla skarppina. Uskon kuitenkin, että kun taas tottuu siihen, että tekee täyttä työpäivää, niin väsymys helpottaa ja iltaisin jaksaa tehdä vähän jotain muutakin kuin nukkua. Tällä viikolla illat ovat tosiaan menneet sohvalla makoiluun, kun ei yksinkertaisesti ole vain jaksanut tehdä mitään. Vähän harmittaa kuinka vähän on ehtinyt ja jaksanut koiran kanssa olla ja touhuta, onneksi kuitenkin Eero on sen verran kotona, ettei pikkuhaukun tarvitse ihan yksin kaikkia päivä olla.

Putousta, tikkejä ja paljon kaikkea muuta

Välillä tuntuu, ettei elämässä tapahdu mitään merkittävää ja sitten taas välillä kun ajattelee esimerkiksi sitä, mistä blogiin kirjoittaisi, niin tuntuu, että asioita on tapahtunut hirvittävästi. Koulussa on ollut melko kiire. Erilaisia tehtäviä pitäisi tehdä ja tentittävääkin on ollut tässä ihan kiitettävästi. Tällä viikolla loppuu kaksi kouluprojektia; puolitoista vuotta kestänyt projekti Friitalan alakoulun kanssa ja tänä syksynä avointen päiväkotien kanssa toteutettu työelämäyhteistyö. Toisaalta olen helpottunut, mutta toisaalta kyllä joitakin asioita jää myös ikävä.

Viime viikonloppuna tuli kuitenkin tehtyä muutakin kuin koulujuttuja. Vietettiin nimittäin Eeron kanssa lauantaipäivä Helsingissä. Kierreltiin ensin päivä messukeskuksessa, jossa oli samaan aikaan useammatkin messut ja illalla mentiin katsomaan Putousta livenä. Oli kiva päivä ja erityisesti oli hauskaa päästä katsomaan ihan paikan päälle, miten livelähetystä tehdään.

Maanantaina olikin sitten vähän vähemmän hauska päivä, kun onnistuin tekemään itselleni viisi tikkiä vaatineen haavan leipäveitsellä vasempaan käteeni. Viikon verran pitäisi pärjätä lähes kokonaan yhdellä kädellä, kun kauheasti en saa tai edes voi tuolla vasemmalla kädellä nyt tehdä. Kädet ristissä täällä toivon, että haava olisi parantunut ensi maanantaihin mennessä ja saisin silloin tikit pois, koska muuten täytyy olla pari päivää pois harjoittelusta, joka alkaa myös ensi maanantaina.

Kännykän kätköistä, lokakuu

Lokakuun viimeinen päivä. Opiskelun kannalta takana kiireinen kuukausi ja edessä vielä kiireisemmät kaksi viikkoa. Mutta nyt puhelimella räpsäistyjä kuvia tältä kuulta!

[1.] Aamuaurinkoselfie part 1

[2.] & [3.] Syyslomamaisemia, sama paikka, eri aika

[4.] Aamuaurinkoselfie part 2

[1.] Eeron leipomia voisilmäpullia

[2.] Minttusuklaakeksit <3<3

[3.] Eeron mulle leipoma karkkikakku

[4.] Minttusuklaakakku, jota tuhottiin mm. Johannan kanssa :)

[1.] Tenttiin lukemista

[2.] Ja vähän erilaista tenttiin lukemista Lauran kanssa

[3.] Ilmeisesti oli liikaa ylimääräistä aikaa yhtenä keskiviikkona Friitalassa, joten tuli piirreltyä

[4.] Olin syyslomalla yhtenä päivänä isin remonttiapuna mummulassa

[1.] Vihdoin sain aikaiseksi liittyä kantasolurekisteriin

[2.] Kahvia ja sämpylää verenluovutuksen jälkeen

[3.] Koottiin äidin kanssa kiva juustotarjotin ja askartelin jopa tikut, joissa luki juustojen nimet

[4.] Juustojen kanssa oli toki myös viiniä, mutta minä tyydyin pelkkään pullon korkkiin. Tässä on Taneli :)

[1.] Traaginen päivä, kun smoothiekoneeni sanoi sopimuksensa irti

[2.] Väsäilin pitkästä aikaa äidille geelit omien kynsien päälle

[3.] Innostuin myös lakkaamaan omat kynteni pitkästä aikaa

[4.] Nörttiselfie

[1.] Hyvä yritys ottaa selfie...

[2.] Sienimetsällä äidin ja koiran kanssa

[3.] Koitin ottaa kissasta kuvaa, mutta Hugo halusi ilmeisesti todella lähikuvan

[4.] Koira ja kissa valmiina rokotukseen!

[1.] Kun Eero ei ole kotona, valtaa koira heti vapaana olevan tyynyn

[2.] Päiväunilla <3 :)

[3.] Vajaa lapsi

[4.] Melkein reipas linja-automatkustaja

Loma lomailtu

Näin syysloman jälkeen on hyvä aloittaa arki rennosti vapaapäivällä. Mikä sen ihanampaa kuin viettää laatuaikaa ihan kahdestaan koiran kanssa. Vielä ihanampaa olisi, jos ei koulun osalta olisi ainakin kilometrin pituista to do -listaa. Inhottavasti aina kasautuu kaikki samaan aikaan. Alkusyksy oli melko rentoa ja nyt pitäisi olla lukemassa useampaa kirjaa, kirjoittamassa jos jonkinlaista raporttia ja itsearviointia sekä olla tekemässä montaa eri ryhmätyötä samaan aikaan. En tahtoisi valittaa, koska todella tykkään tästä koulusta ja haluan valmistua oikeasti jotain osaavana oman alani ammattilaisena, mutta silti tuntuu välillä, että paremmat organisointi- ja ajankäyttötaidot olisivat enemmän kuin tervetulleita.

Ihan hirvittävää stressiä en syyslomallani kuitenkaan ottanut, vaan ihan oikeasti myös lomailin. Olin koko viikon vanhempieni luona, näin kavereita, löhösin sohvalla, kävin Ikeassa ja Ideaparkissa, leivoin ja toimin remppa-apuna isälleni mummulassa. Kaikin puolin ihan kiva ja rauhallinen lomaviikko siis. Kiva oli kuitenkin myös eilen palata omaan kotiin Poriin.

Ykstoista unelmaa

Aina silloin tällöin sitä pysähtyy miettimään, mitä elämältään tahtoisi. Olen usein aika pessimisti, enkä ehkä uskalla kovin paljoa unelmoida tai haaveilla tulevaisuudesta. Nyt ajattelin kuitenkin listata yksitoista asiaa, joista salaa yksinäni joskus haaveilen. Osa tulee ehkä toteutumaan ja osa ei.

Haastan myös Nooran, Hennan, Johannan ja Katrin listaamaan 11 unelmaansa. 

1. Omistaa joskus oma hevonen

Tällä hetkellä hevosharrastus on vähän jäissä, koska ei tahdo löytyä aikaa saati rahaa. Olen kuitenkin heppatyttö henkeen ja vereen ja vielä jonain päivänä toivon, että taloudellinen tilanne ja elämä muutenkin olisi sen verran vakaata, että oman hevosen ylläpitäminen olisi mahdollista.

2. Kirjoittaa ja kuvittaa lastenkirja

Tästä olen haaveillut salaa jo kauan, mutta ainakaan vielä en ole alkanut kyseisen unelman eteen tehdä töitä. Jossain vaiheessa mietin, jos olisin saanut opinnäytetyöni liitettyä tähän jotenkin, mutta hylkäsin sen ajatuksen melko nopeasti.

3. Saada kaksi lasta, tyttö ja poika

Biologiaan on aika vaikeaa vaikuttaa ja loppujen lopuksi sillä, kumpaa sukupuolta tulevat lapset ovat, ei juuri ole merkitystä. Unelma kuitenkin olisi saada kaksi lasta, yksi kumpaakin sukupuolta.

4. Mennä naimisiin - ja vain kerran

Haluan viettää kunnon "päivä prinsessana"-häät niin, että kaikki on suunniteltua ja meidän näköistä. Tällaiset kekkerit tahdon viettää vain kerran, joten ihan lähivuosina tässä ei olla naimisiin ryntäämässä.

5. Omistaa sosiaalinen koira

Blondi on ihana ja rakastan sitä todella. Kuitenkin vielä jonain päivänä olisi kiva omistaa koira, jonka kanssa voisi harrastaa ja nähdä toisia koiria. Blondi kun ei suuremmin toisista koirista välitä ja moniin vieraisiin ihmisiinkin se suhtautuu melko varauksella, vaikka tosin Poriin muuttamisen myötä se onkin sosiaalistunut hurjasti.

6. Hypätä benji-hyppy

Tästä olen haaveillut jo kauan ja vielä jonain päivänä sen aion toteuttaa.

7. Juosta maraton

Olen melko varma, että en koskaan tule juoksemaan maratonia, mutta salaa haaveilen siitä silti. Ihan jo fysiikan puolesta juokseminen on haasteellista, koska polvet ja lonkat eivät yksinkertaisesti kestä juosta pitkiä matkoja.

8. Kirjoittaa kirja

Viimeisten vuosien aikana kirjoitusharrastus on ollut aika vähäistä. Olen kuitenkin kirjoitellut omaksi ilokseni josku paljonkin runoja ja novelleja. Vielä jonain päivänä olisi hienoa kirjoittaa ihan kunnollinen kaunokirjallinen teoskin.

9. Saada vakituinen virka lastentarhanopettajana

Kukapa ei vakituisesta työpaikasta haaveilisi. Ennen tätä pitäisi kuitenkin ainakin valmistua ja saada edes jotain töitä.

10. Hyödyntää eläinavusteisia työmenetelmiä omassa työssä

Mikäli vain löydän yhteistyökumppanin, niin toteutan opinnäytetyöni tästä aiheesta. Omien kokemuksien perusteella voin sanoa, että sekä koirilla että hevosilla on meille ihmisille paljon annettavaa ja uskon, että esimerkiksi varhaiskasvatukseen eläimillä voisi olla paljon annettavaa.

11. Elää terveenä ja onnellisena mahdollisimman pitkään

Tätä ei varmaan tarvitse kovinkaan paljoa avata. Kuka täysijärkinen ei tahtoisi olla terve ja onnellinen?

Väriä hiuksiin ja oppari aluille

Menin maanantai-iltana järjestettyyn L'Oréalin hiusmallicastingiin kokeilemaan onneani ja pääsin kuin pääsinkin tiistaina olleeseen opetustilaisuuteen hiusmalliksi. Hirvittävän suurta muutosta minulle ei kyllä - onneksi - tehty. Vähän leikattiin, vaihdettiin jakauksen puolta, sävytettiin ja tehtiin joku tehohoito. Nyt on taas tukka uudessa kuosissa ja tuon hoidon jäljiltä ihanan pehmeä ja kiiltävä. Kaikinpuolin positiivinen kokemus taas.

Viikko on muutenkin sujunut ja mennyt rauhallisen nopeasti. Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, enkä ollut keskiviikkona edes missään opiskelijakarkeloissa. Opinnäytetyöprosessi on virallisesti aloitettu ja alk
uviikosta oli siihen aiheeseen liittyvät infot. Kamala stressi aiheen lukkoon lyömisestä ja yhteistyökumppanin löytämisestä. Pääsisi vain alkuun, niin työn eteneminen olisi enemmän omissa käsissä.

Opiskelemisen vaikeus

Meillä on ammattikorkeassa ollut aivan naurettavan vähän tenttejä. Olemme aika pitkälti saaneet luokan kesken päättää suoritetaanko opintojakso tenttimällä vai sitten vaihtoehtoisesti joko yksin tai ryhmässä esseitä kirjoittamalla. Meidän luokka ei ole ollut kovinkaan tenttimyönteinen, joten opiskelu on painottunut esseiden kirjoittamiseen ja ryhmätöiden tekemiseen. Ja hyvä niin, ainakin minun kannaltani. Olen surkea opettelemaan asioita ulkoa ja lisäksi stressaan ja jännitän aivan liikaa esimerkiksi juurikin tenttitilaisuuksia. Helposti jos vielä pitää tehdä jotain kovassa kiireessä, alan alisuorittamaan, joten tenttiminen ei tosiaan sovi minulle.

Tämä syksy on todellinen poikkeus opiskeluissa. Meillä on nimittäin kolme perinteistä tenttiä tässä lyhyen ajan sisällä. Yksi kvalitatiivisistä tutkimusmenetelmistä, yksi kvantitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja yksi kehittämistoiminnasta. Opinnäytetyöhön liittyviä juttuja siis ja todella tylsää sekä kuivaa luettavaa.

Olen tässä nyt tänä viikonloppuna yrittänyt toden teolla opiskella. Lukenut ja tehnyt muistiinpanoja. Ei tosiaankaan ole minua varten. Luojan kiitos en mennyt yliopistoon opiskelemaan.

Koulumotivaatio on melkoisen hukassa, kun tietää, että ei oikeastaan enää ole mitään mielenkiintoisia opintoja paljoa jäljellä. Tänä syksynä opiskellaan tutkimusmenetelmiä ja ensi keväänä johtamista. Marraskuussa alkaa sentään taas harjoittelu, jota odotan pienellä jännityksellä ja suurella innolla. Päiväkoti here i come!

Kännykän kätköistä, syyskuu

Huomenna alkaa jo lokakuu. Tuntuu, että ihan hetki sitten vasta koulu alkoi, mutta todellisuudessa siellä on vierähtänyt jo kuukauden päivät. Puhelimeenkin on taas kertynyt jokunen otos, joten tässä niitä.

[1.] Reilu viikko sitten oli kakkostie poikki, joten lähdin poikkeuksellisesti Huittisista bussilla Poriin

[2.] Vielä jotenkin ymmärtää kissan pöydällä.. mutta meillä datauskaverina toimii koira

[3.] Hugon mielipide My little pony -ohjelmasta

[4.] Joku kaunis aamu :)

[1.] Söpöilyselfie

[2.] Katseltiin Bobon kanssa formuloita kahdestaan

[3.] Linssilude...

[4.] Mustikkametsällä

[1.] Kaikkea sitä keksitään. Ehdottomasti erikoisin skyr-maku, johon olen törmännyt

[2.] Pihaan oli eksynyt jättiläiskastemato, joten olihan siitä pakko ottaa kuva

[3.] Nostalgiaa. Pelattiin äidin kanssa Afrikan tähteä

[4.] Viime sunnuntaina ajelin poikkeuksellisesti kakkostietä Helsingin suuntaan, kun kävin hakemassa porukat Forssasta

[1.] Kokosin mun ja Eeron kuvista tuollaisen kollaasin meidän makuuhuoneen seinään

[2.] Auringonlaskua koti-ikkunasta

[3.] Jos syksystä pitää jotain hyvää keksiä, niin se että saa "luvan kanssa" käyttää villasukkia

[4.] Pienissä häissä. Oltiin luokkakaverin häissä Lauran kanssa pitämässä Lapsiparkkia

[1.] Mielenkiintoista tämä ammattikorkeakouluopiskelija

[2.] Ihmiset jotenkin tuijottaa, kun ulkoiluttaa koiraa haalarit jalassa

[3.] Meidän molempien haalarit lojui sohvalla, joten koira päätti, että siinä on hyvä makuualusta

[4.] Meillä on tässä ihan lähiaikoina kolme tenttia ja melkein jopa yritin valmistautua vähän etukäteen

[1.] Tehtiin kerrankin Eeron kanssa yhdessä ruokaa, tässä lopputulos

[2.] Leivoin ehkä toista kertaa elämässäni sämpylöitä...

[3.] ...joista osa käytettiin hampurilaisiin

[4.] Paistoin viime viikonloppuna pitkästä aikaa vohveleita. Nams.

Marikan randomit selfiet osa tuhatmiljoona

[1.] Puolukoita...

[2.] ...joista syntyi vispipuuroa

[3.] Mustikkapiirakkaa...

[4.] ...joka syntyi Blondin kanssa poimituista mustikoista

Kurnajaiset!!! 

[1.] Leiriydyin Lauran eteiseen

[2.] Pakko oli mennä ottamaan palomiehen kanssa selfie

[3.] En opiskele itse tradenomiksi... mutta Eero opiskelee.. jokseenkin härö merkki siis...

[4.] Pakollinen yhteiskuva appropossun ja Lauran kanssa

Approt!!!

[1.] Mun supernaiset AnnuSiniLaurajaMä
[2.] Ei lisättävää...
[3.] Odottelin jotain jostain vessasta, joten oli aikaa ottaa yks selfie
[4.] Jukka Poika

Opiskelijaelämä on parasta

Syksyn isoimmat opiskelijakarkelot on nyt kunnilla suoritettu, kun yrjönkadun approkin oli viime keskiviikkona. Alkuun hirvitti hieman, kun näin kolmantena vuonna piti ehtiä kiertämään kaksitoista paikkaa, mutta hyvin selvittiin ja ehdittiin. Mulla oli tosi hauskaa ja voin vaan todeta, että mulla on ihania ystäviä.

Tällä viikolla varattiin myös paikat GOOMilta - ja tällä kertaa super sellaiselta. En malta odottaa tammikuun viimeiseen päivään asti.

Opiskeluun ja erityisesti opiskelijaelämään on siis päästy taas oikein kunnolla sisälle näin kesän jäljiltä. Syksy on täällä ja se vähän masentaa, mutta onneksi elämässä on paljon kivoja ja ihania asioita, jotka piristävät sateisia syysiltoja.

Kolmannet Kurnajaiset

Nyt on virallisesti opiskeluvuosi taas alkanut. Viime keskiviikkona nimittäin vietettiin Kurnajaisia ja uudet opiskelijatkin saivat viimein kasteensa ja vannoivat valansa. Itsekin tuli oltua kyseisissä kekkereissä mukana jo kolmannen kerran ja koska kolmas kerta toden sanoo voitettiin tänä vuonna kasirastikierros ja saatiin palkinnoksi liput sekä Sammakon vuosijuhlaan että Wapprobaturiin.

Toki tuli perinteisesti myös kontattua ja sen huomasi kyllä torstaina polvista. En ymmärrä. Kaksi aiempaa kertaa ovat sujuneet melko kivuttomasti, mutta tällä kertaa sattui kyllä ihan kunnolla ja molemmissa jaloissa järkyttävät mustelmat. Olen ilmeisesti jo liian vanha. Heh.

Opiskelut tämän vuoden osalta ovat lähteneet ihan hyvin käyntiin, vaikka opinnäytetyö stressaa aivan järkyttävästi. Pitäisi vaan päästä alkuun sen prosessin kanssa, niin oma stressi ehkä vähän helpottaisi. Onhan tässä vielä hieman yli vuosi aikaa, mutta koska tulevan vuoden aikana pitäisi tehdä muitakin opintoja ja suorittaa muun muassa kaksi harjoittelua, niin olisi hienoa päästä aloittamaan hyvissä ajoin.

Väsynyt opiskelija

Kolmannen vuoden opiskelija. Karu fakta, joka kuulostaa ja tuntuu hurjalta. En ymmärrä, miten aika on voinut mennä näin nopeasti. Nyt katselen kateellisena ensimmäistä opiskeluvuottaan aloittelevaa poikaystävääni. Voi kuinka elämä silloin opintojen alussa oli jotenkin todella huoletonta ja sai ihan luvan kanssa olla tietämätön kaikesta. Ja nyt. Nyt pitäisi olla pikkuhiljaa opinnäytetyön aihe päätettynä ja opintopisteitä kasassa suuri määrä.

Ensimmäinen kouluviikko takana ja olen väsynyt. Viikkoon on mahtunut tunteita laidasta laitaan; jännitystä, turhautumista, epätoivoa, ahdistusta, mutta myös iloa, onnistumisen tunteita sekä hyviä ja etenkin mielenkiintoisia hetkiä. Olen kuluneen viikon aikana päässyt soittamaan rytmisoittimia, valokuvannut, tehnyt käsitöitä, piirtänyt ja tehnyt erilaisia rentoutumis- ja kehotietoisuusharjoituksia. Toiminnallisuuden ohessa on toki ollut myös teoriaa ja suurimmaksi osaksi ihan mielenkiintoista sellaista.

Hieman keskiviikkona yritettiin myös palata kunnolla opiskelijaelämään, kun kymmenkunta meidän luokkalaista oli istuskelemassa iltaa tässä meillä, tarkoituksena suunnata UV-bileisiin. Pitäydyin itse tosin limulinjalla ja kävin Cabaretin ovella vain kääntymässä, mutta ehkä ensi keskiviikkona Kurnajaisissa minäkin pääsen kunnolla bilefiilikseen ja opiskelijaelämän makuun.

Alla olevat kuvat on otettu tiistaina keskellä koulupäivää, kun meillä oli valokuvauksen ja erityisesti voimauttavan valokuvauksen teoriaa ja saimme tehtäväksemme ottaa toisistamme kuvia. 

Kännykän kätköistä, elokuu

Kesä alkaa olla virallisesti ohi ja pimeä syksy edessäpäin, joten on aika kurkistaa puhelimen kuvaarkistoon elokuun osalta.

Mu Pori o kaunis!

[1.] Yyterselfie 

[2.] & [3.] Mökkiselfie kertaa kaks ja huisin hieno makkaratikku 

[4.] Iloisella mielellä tulossa mökiltä kotiin

Näitä riittää. Pakkomielle kuvata koiraa, kun se nukkuu... mun söpö <3

[1.] B valtasi Timin hiekkalaatikon 

[2.] Koira päätti valita kaikista ahtaimman nukkumapaikan 

[3.] Saatiin uusi sänky ja kukas muu kuin koira sen ensimmäisenä valloitti 

[4.] Leia <3

[1.] Marjoja tuli poimittua ihan kiitettävästi ja vieläkin jäi osa puskiin, kun ei kukaan enää jaksanut poimia 

[2.] & [3.] Vadelmamustikkapiirakkaa ja mustikkapiirakkaa, nams. 

[4.] Sängyn tulon jälkeinen sotku...

[1.] Väritettykin on elokuussa! 

[2.] Paperikasa Porin naisvoimistelijoiden toimistolta, aloitan heillä ohjaajana tällä viikolla 

[3.] Näsijärvi 

[4.] Pitkästä aikaa ompeluhommia, nyt on haalarit taas valmiina syksyn menoja varten!