Kännykän kätköistä, heinäkuu

Hups vaan ja yksi hujaus, niin meni heinäkuu. Tässä jokunen puhelinkuva, mitä on tullut napsaistua heinäkuun aikana.

[1.] Löysin äidin vanhat silmälasit :D

[2.] Pipo päässä heinäkuussa...

[3.] ...tai vaihtoehtoisesti sateenvarjo olalla.

[4.] Synttäriselfie

[1.] Alkukuusta leivottiin äitin kanssa pullaa

[2.] & [3.] Muffineita niin makeina kuin suolaisinakin versioina

[4.] Lohikiusausta, naminami

[1.] Blondi ja Blondin uusi matto

[2.] Koiran ehdottomasti lempparipaikka on parvekkeen oven edessä

[3.] & [4.] Blondi ja Blondin uusi sohva

[1.] Reissumarika

[2.] Heinäkuussa tuli käytyä monessa paikassa, mm. Ikeassa

[3.] Koirakin on opetellut linja-autossa matkustamista

[4.] Lauran kanssa eräretkeilemässä Kauhanevalla

[1.] Kavereilta saatu lahjakortti, Eeron ihan itse askartelema minion-kortti ja vaahtobileistä kaulaan jäänyt lei

[2.] Riikan kanssa käytiin leffassa, eikä ollut kauheasti jazzien aikaan ruuhkaa :D

[3.] Verenluovutuksessa parasta on tarjoilut sen jälkeen

[4.] Sain synttärilahjaksi Markukselta aikuisten värityskirjan ja oon niin koukussa

[1.] Heinäkuu on ollut oikea synttärikuukausi, 23. päivä synttärikakkua söi koira

[2.] Ehkä hitusen herkullisempaa synttärikakkua tuhottiin tyttöjen kanssa lauantaina

[3.] Normimeininki nykyään :D Puhelimet kädessä aina ja jokapaikassa

[4.] Johannan synttärilahja, erilainen suklaapatukka jokaista täytettyä vuotta kohden :D

Maassa maan tavalla

Nyt ammattikorkeakoulussa olen ensimmäistä kertaa sellaisessa tilanteessa, jossa luokallani kaikki opiskelijakaverit ovat suomalaisia. Luokallani on niin ala-asteella, yläasteella kuin lukiossakin ollut maahanmuuttajia ja ulkomaalaistaustaiset luokkakaverit ovat olleet melko normaali asia.

Punkalaitumella maahanmuuttajiin on törmännyt niin kaupassa, koulussa kuin kirjastossakin. En väitä, etteikö törmännyt olisi myös rasismiin ja ennakkoluuloihin, mutta itselle tuli jotenkin yllätyksenä Poriin muuttaessani se, kuinka harvalla onkaan kokemuksia maahanmuuttajista, minulle kun maahanmuuttajien läsnäolo on niin itsestäänselvä asia. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen olin pari kuukautta jopa maahanmuuttajalasten kouluavustajana ja muun muassa seurakunnalla työskennellessäni työkaverinani on ollut maahanmuuttaja.

Olen siis väkisinkin sopeutunut elämään erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Koen, että erilaisuus on rikkautta ja jokainen on tasavertainen ihminen, riippumatta siitä, mihin uskoo, minkä värinen on ja niin edelleen...

En kuitenkaan halua Suomesta yhtään monikulttuurisempaa kuin mitä se nyt on. Maassa maan tavalla. Olen sitä mieltä, että Suomeen saa ja pitääkin tulla, mutta tänne tultaessa pitää sopeutua siihen, että täällä on länsimainen kulttuuri ja tietyt säännöt ja normit. Toki jokainen saa uskoa, mihin tahtoo, mutta esimerkiksi joissain kulttuureissa eläinten uhraaminen on täysin tavallista, mutta meillä Suomessa sen kieltää jo lakikin.

On maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Suomeen oikeasti jäädäkseen. He haluavat oppia suomalaisen kulttuurin, tehdä töitä ja olla tasavertaisia kansalaisia samoilla oikeauksilla ja säännöillä kuin syntyperäiset suomalaisetkin. Tällaisia ihmisiä ainakin minä otan ilolla vastaan ja tällaisia ihmisiä oikeastaan lähes kaikki maahanmuuttajat, joihin olen tutustunut paremmin, ovat. Uskon, että ne, jotka väittävät maahanmuuttajien tulevan tänne vain viemään meidän työmme ja rahamme, eivät ole koskaan oikeasti tutustuneet kehenkään maahanmuuttajaan. Toki joukossa on varmasti myös näitä "vapaamatkustajia", mutta näitä laiskimuksia löytyy ihan valtaväestöstäkin - ja varmasti vielä paljon enemmän.

Rasismi on väärin, mutta väärin on myös se, että jos joku sanoo vastustavansa monikulttuurisuutta, leimataan rasistiksi. Minä tavallaan vastustan monikulttuurista Suomea, mutta en kuitenkaan koe olevani rasisti. Tietysti monikulttuurisuutta on aina - onhan länsimainen kulttuuri rakentunut monen muun kulttuurin pohjalta - mutta en näe tarvetta, että nykyistä suomalaista kulttuuria saunoineen ja mämmeineen pitäisi alkaa ehdontahdoin muuttamaan monimuotoisemmaksi.

Ja ei, en äänestänyt viime vaaleissa ketään perussuomalaista ehdokasta.

Taas vähän vanhempi

Tänään on taas se päivä vuodesta, kun tulee ikää mittariin yksi vuosi lisää. 21 vuotta. En oikein ole vielä päättänyt onko se paljon vai vähän. Ehkä se on ihan sopiva. Viime vuonna kriiseilin, kun teini-ikä virallisesti päättyi ja ikä alkoi numerolla kaksi, mutta nyt en enää. Olen ikääni nähden ihan hyvässä elämänvaiheessa: opinnot korkeakoulussa yli puolivälissä, avoliitto ihanan miehen kanssa ihanassa asunnossa ja karvainen koira piristämässä arkea. Lisäksi löytyy ympäriltä ihania ystäviä, joiden kanssa olen tätä ikääntymistä juhlistanutkin.

Lauantaina vietettiin minun yhdistettyjä tupareita ja synttäreitä. Loppujen lopuksi paikalle ei päässyt kutsutuista kuin noin puolet, mutta hauskaa oli pienelläkin porukalla. Ihanuudet olivat ostaneet minulle lahjakortin hevostarvikeliikkeeseen, vaikka ei tosiaankaan olisi tarvinnut lahjoa millään tavalla. Tärkeämpää on ne kivat yhdessä vietetyt hetket.

Oltiin ensin tässä meidän kämpällä. Syötiin, juotiin ja jutusteltiin. Loppuilta vietettiin sitten Kinossa, jossa oli vaahtobileet. Sinänsä tuo vaahto ei mitenkään suuremmin sytytä, mutta ihan hauskaa oli silti. Yöllä tosin oli shortsit jalassa melkoisen viileä kävellä tihkusateessa kotiin.

Sunnuntaina äiti, isä ja veljeni kävivät kahvilla ja tänään, virallisena syntymäpäivänäni sain Eerolta aamupalatarjoilun kakkuineen, jonka jälkeen kävin luovuttamassa vähän verta ja iltapäivä kuluikin sitten Nooran ja Nadjan kanssa kahvitellessa. Kiva päivä siis kaikin puolin.

Kuvapostaus - Korkeasaari

Oma karvakorva täyttää tänään kuusi vuotta, mutta koska uusia kuvia ei Blondista ole, niin julkaistaan synttäripäivän kunniaksi jokunen kuva Korkeasaaren asukeista viime lauantailta. Edellisen kerran tuli käytyä Korkeasaaressa kesällä 2013 Eeron kanssa, sen reissun kuvia voi katsoa tämän linkin takaa.

Kauheesti kilometrejä

Reilu viikko sitten perjantaina matkustin Porista Punkalaitumelle ja myöhemmin samana päivänä Vammalaan Sinin mökille. Lauantaina tulin takaisin Punkalaitumelle ja maanantaina poikkesin Huittisissa ennen kuin tulin taas Poriin. Tiistaina lähdin Kauhajoelle ja sieltä palasin Poriin torstaina. Riikka tuli perjantaina Poriin, käytiin katsomassa Magic Mike XXL ja tulin Riikan kyydissä illalla Punkalaitumelle. Lauantaina lähdettiin puoli kahdeksan aikaan aamulla isän ja Markuksen kanssa Helsinkiin, jossa nappasimme kauppatorilta myös tätini ja serkkuni matkaan mukaan ja vietimme päivän pääkaupungissa. Illalla ajoimme vielä takaisin Punkalaitumelle ja sunnuntaina suunnattiin vuorostaan Eeron kanssa Tampereelle Ikeaan ja paluumatkalla Punkalaitumelle poikkesimme vielä Lempäälässä Ideaparkissa.

Nyt olen taas Porissa. Kilometrejä on kertynyt kiitettävästi ja kyllä väsyttää. Tällä viikolla ei ole tarkoitus matkustaa enää minnekään ja ajattelinkin alustavasti makoilla koiran kanssa kotisohvalla pari päivää, että jaksaa viikonloppuna sitten juhlia.

Tätä postausta kuvittaa muutama otos Helsingistä. Aion kuitenkin tehdä vielä erillisen postauksen lauantain reissusta, koska leikin oikein kunnolla turistia ja kuvia on paljon.

Kuvapostaus - Kauhaneva

Kesäretki Kauhajoelle

Niin vain hyppäsin tiistaina yhdentoista aikaan bussiin määränpäänä Kauhajoki ja tänään torstaina kotiuduin kesälomareissultani takaisin Poriin. Tuli vietettyä pari päivää Lauran kotiseuduilla ja pääsinkin melko kattavasti kiertämään Kauhajokea. Käytiin muun muassa Kauhanevan kansallispuistossa retkeilemässä ja oli huikeita maisemia. Lisäksi käväistiin kirkkomaalla ja Sanssin kartanon pihalla, pelailtiin mölkkyä ja jalkapalloa, pyöräiltiin ja tietysti syötiin hyvin. Pääsinpä myös maistamaan aivan suussasulavaa porkkanakakkua Suomen paras leipomo -ohjelmassakin mukana olleessa kahvilassa.

Oli tosi mukavat pari päivää, mutta mukava oli palata myös kotiin. Tässä alapuolella muutama kuvanen, joita tuli räpsäistyä. Kauhanevan kuvista kokoan kokonaan oman kuvapostauksen, koska sieltä tuli otettua monta tosi kivaa kuvaa.

En kommentoi

Perjantaina koitti vihdoin se päivä, kun meidän tyttönelikko pääsi taas pitkän tauon jälkeen viettämään laatuaikaa yhdessä. Laura tuli ensin kanssani Porista bussilla Punkalaitumelle ja hieman myöhemmin myös Sini saapui paikalle. Oleiltiin meillä hetki kolmisin ennen kuin lähdettiin hakemaan Annua rautatieasemalta.

Ajeltiin jonkin aikaa ympäri Vammalaa, käytiin kaupassa ja sen jälkeen siirryttiin Sinin mökille. Vietettiin rento ilta saunoen, syöden, juoden ja kuulumisia vaihdellen ja lauantaina päivällä jatkoimme vielä meidän Vammala-kierrostamme, jonka jälkeen siirryimme hetkeksi Sinin kotiin.

Oli ihana nähdä porukalla taas, vaikka perjantai-illan jälkeen päässäni onkin taukoamatta soinut Antti Tuiskun En kommentoi -kappale. Huomenna nään taas Lauraa, kun matkustan vuorostani vastavierailulle Kauhajoelle. Jännää.